Internet sai esittää stand up -koomikko Mika Eirtovaaralle mitä tahansa kysymyksiä Suomen Stand Up Clubin Facebook-kanavalla. Siispä haastattelussa puhuttiin haaveista, huonoista päivistä, kollegoista, sikaan yhtymisestä ja nopeista nisäkkäistä.

 

Haastattelu ja editointi Anni Sarasti

 

Kuinka noin niin kuin omasta mielestä menee, Mika Eirtovaara?

Iltapäivisin ihan ok.

Milloin päätit, että sinusta tulee stand up -koomikko?

Mä harkitsen sitä edelleen. Kaikki ihmiset yleensäkin sanoo itseensä liian heppoisin perustein stand up -koomikoiksi. Mä sanoin ensimmäisen kerran, kun olin tehnyt komiikkaa viisitoista vuotta. Vieläkään en hevillä sano, että olen stand up -koomikko. Mä en tiedä mistä se johtuu, ehkä kunnioituksesta lajia kohtaan. Varmaan sitten, kun on saavuttanut tietyn ammattimaisuuden tason, tekee tarpeeksi materiaalia vuosittain ja elää tekemällä komiikkaa, voi sanoa itseään stand up -koomikoksi.

Mitä teet noin niinku päivätyöksesi?

Haaveilen. Ohjaan teatteria ja haaveilen.

Onko koskaan ollut tunnetta, että eih, miksi taas on buukattu keikka tuonne?

On. Siihen liittyy aika usein se, että keikka on liian myöhään ja jengi on kännissä. Sen tietää jo sillä hetkellä kun sä otat sen keikan vastaan. Hahah, oikeestaan siis ihan mikä tahansa pikkujoulukeikka.

Muistatko mitä teit, kun luit uutista miehestä, joka antautui sialle?

Mietin, että miten se on edes teknisesti mahdollista. Ajattelin, että ‘delete delete delete delete’.

 

Onko helppoa olla hauska, jos on ollut ihan paska päivä ennen keikkaa?

Mä oon huomannut, että jos on paska fiilis, niin lavalla oleminen on vähän jopa terapiaa. Sillon pääsee vähäksi aikaa pakenemaan sitä todellisuutta. Keikka-adrenaliini ja -energia toteutuu ja se saattaa auttaa fiilikseen. Lavalla olen minä, mutta vähän on liioiteltu minä, ja yksityisminä siirtyy vähäksi aikaa sivuun. Ehkä se on jonkinlainen sivupersoona. Välillä joutuu miettimään, että entäpä, jos se lavalla viihtyvä sivupersoona ei olekaan tänään mukana. Sitten mä olisin kusessa, koska ujo minä joutuisi hoitamaan sen hommat lavalla.

Mä en koe, että huonona päivänä on niin vaikeaa mennä lavalle, kun ihmiset yleensä kuvittelee. Ainoa kerta, kun olen ollut lavalla ison tragedian jälkeen, oli kun [stand up -koomikko] Pekka Jalava kuoli. Olin samana iltana keikalla stand up -festivaalilla. Se ilta tehtiin Pekan muistolle.

Milloin alat kertoa niitä hauskoja juttuja?

Tiistaisin.

Kuka koomikkokollegasi on omasta mielestäsi hauskin? Entä kenellä omituisin esiintymistyyli?

Nyt ei voi sanoa yhtä ettei kukaan suutu! Nyt just oon menossa keikalle Andrén [Wickström] kanssa. André on tosi hauska. Ja Ismo [Leikola] on kyllä tosi hyvä. Ja Koivuniemen Joni. Vaikea, vaikea kysymys. On kauheaa valita yksi.

Mutta entä omituisin… JP Kangas ei tee enää nykyään, mutta sen tyyli oli omaperäinen. Ja Robert Petterssonin. Molemmat one-liner-koomikoita. One-linerit on harvemmin niin lähellä itseään kuin ei-one-linerit, ja ehkä helpommin erikoisia.

Haaveiletko esiintymisestä jollain tietyllä lavalla tai tietyssä maassa?

Ei enää. Mä en ole esiintynyt New Yorkissa enkä Lontoossa, mutta tällä hetkellä mulla on sellainen olo, että se juna meni jo. Kaikki tietenkin otetaan vastaan, mitä tulevaisuudessa tulee, mutta tällä hetkellä en tee töitä sen eteen, että joskus esiintyisin niissä. On tullut myös muita vaihtoehtoja kuin stand up. Stand up ei oo enää mun ainoa päätyö niin ehdottomasti kuin se oli viisitoista vuotta.

Haaveilen siitä, että kirjoittaisin vielä parhaan settini joskus tulevaisuudessa. Se on se haave, että paras setti olisi vielä edessä. Ei muuta.

Mikä on maailman nopein nisäkäs?

Kaikkihan sen tietää, gepardi. Mutta se on tylsä vastaus. Maailman nopein nisäkäs on koomikon some-sormi. Joo se sormi on tässä nyt itsenäinen nisäkäs.

 

Myös Nelosen Stand Up! -ohjelman isäntänä tunnettu Mika Eirtovaara kiertää Suomea sivupersoonineen sekä tv:stä tuttujen koomikoiden kanssa 24.2.–13.5. Hanki lippusi NYT!

Kysymykset kerättiin Suomen Stand Up Clubin Facebook-kanavalla.